Kuusenkerkkä – terveysvaikutukset, käyttö, kerääminen ja haitat

(Tässä artikkelissa esiintyy affiliate-, eli kumppanuuslinkkejä. Linkit on merkitty *-merkillä.)

Kuusenkerkkä on kuusen nuori, vaaleanvihreä vuosikasvain, jota ilmestyy oksien kärkiin keväällä. Pehmeitä kerkkiä voi syödä sellaisenaan tai käyttää esimerkiksi teen, siirapin, juomien ja erilaisten ruokien valmistukseen. Niiden maku on raikas, havuinen ja hieman sitruksinen.

Kotimainen luonnontuote

Kuusenkerkkää helposti ympäri vuoden

Yrttipaja Kuusenkerkkäjauhe

100 % kuusenkerkkää
35 g · Valmistettu Suomessa

Haluaisitko kokeilla kuusenkerkkää ilman keräämistä? Lisää tätä kotimaista jauhetta smoothieen, puuroon tai jogurttiin ja nauti metsän raikkaasta mausta.

Katso tuote ja hinta →

Mainoslinkki · Siirryt Hyvinvoinnin.fi-verkkokauppaan. Voimme saada ostoksestasi palkkion ilman lisäkustannuksia sinulle.

Kuusenkerkät sisältävät muun muassa C-vitamiinia, kivennäisaineita ja fenolisia yhdisteitä. Tutkimuksissa kuusenkerkkäuutteilla on havaittu antioksidanttisia ja antimikrobisia ominaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuusenkerkän syömisellä olisi osoitettu vastaavia terveysvaikutuksia ihmisillä.

Kuusenkerkillä on pitkä historia suomalaisessa kansanperinteessä, mutta nykyään niitä arvostetaan erityisesti monipuolisena luonnon raaka-aineena. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kuusenkerkästä tiedetään tutkimusten perusteella, miten sitä käytetään ja mitä keräämisessä sekä turvallisuudessa kannattaa huomioida.

Mikä kuusenkerkkä on?

Kuusenkerkkä on metsäkuusen (Picea abies) uusi vuosikasvain. Kerkät alkavat kehittyä keväällä, kun kuusen silmut puhkeavat ja oksien kärkiin muodostuu uutta kasvua.

Nuoret kerkät erottuvat helposti vanhemmista oksista. Ne ovat väriltään vaaleanvihreitä, rakenteeltaan pehmeitä ja usein hieman pörheitä. Vanhemmat neulaset puolestaan ovat tummempia, kovempia ja terävämpiä.

Kasvukauden edetessä kerkät pitenevät ja alkavat vähitellen puutua. Samalla niiden rakenne muuttuu sitkeämmäksi ja maku kitkerämmäksi.

Kuusenkerkkiä voi löytää lähes koko Suomesta. Niiden keruuaika on kuitenkin lyhyt, yleensä vain noin 2–3 viikkoa kevään ja alkukesän aikana.

Saako kuusenkerkkää syödä?

Kyllä, nuoria kuusenkerkkiä voi syödä raakana tai käyttää ruoanvalmistuksessa. Niitä käytetään esimerkiksi salaateissa, juomissa, jälkiruoissa ja mausteena.

Tuoreet kerkät sopivat erityisesti ruokiin, joihin halutaan raikasta ja hieman hapanta makua. Niitä voi hienontaa ruoan joukkoon tai käyttää pieninä määrinä annosten koristeluun.

Ennen syömistä on tärkeää varmistaa, että kasvi on tunnistettu oikein metsäkuuseksi. Kerää vain puhtailta kasvupaikoilta ja vältä esimerkiksi vilkkaiden teiden varsia tai alueita, joilla on käytetty torjunta-aineita.

Kuusenkerkät kannattaa käyttää mahdollisimman pian keräämisen jälkeen. Ne voidaan myös pakastaa tai kuivata myöhempää käyttöä varten.

Kuusenkerkän ravintosisältö – mitä se sisältää?

Kuusenkerkän ravintosisältöä on tutkittu muun muassa Luonnonvarakeskuksen ja muiden suomalaisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyössä.

Vuonna 2020 Molecules-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin metsäkuusen nuoria vuosikasvaimia ja vanhempia neulasia. Nuorissa kerkissä havaittiin vanhoja neulasia suurempia pitoisuuksia C-vitamiinia, magnesiumia, kaliumia ja fosforia.

Kuusenkerkistä on tunnistettu muun muassa seuraavia aineita:

Kuusenkerkän ravintoainepitoisuudet eivät ole aina samanlaisia. Niihin voivat vaikuttaa esimerkiksi keruuajankohta, kasvupaikka, käsittely ja säilytys.

Kuinka paljon kuusenkerkässä on C-vitamiinia?

Kuusenkerkät sisältävät C-vitamiinia, ja tutkimuksissa nuorten versojen pitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin vanhojen neulasten.

C-vitamiinipitoisuuksien vertailussa on kuitenkin huomioitava, ilmoitetaanko tulokset tuorepainoa vai kuiva-ainetta kohti.

Kuivatun kasviraaka-aineen pitoisuuksia ei voi suoraan verrata esimerkiksi tuoreiden marjojen ravintoarvoihin.

Kuusenkerkistä saatavan C-vitamiinin määrä riippuu myös siitä, kuinka paljon kerkkiä syödään ja miten niitä käsitellään.

Kuusenkerkän terveysvaikutukset – mitä tutkimukset osoittavat?

Kuusenkerkän mahdolliset terveysvaikutukset kiinnostavat monia. Kerkissä esiintyy ravintoaineita ja kasvien tuottamia bioaktiivisia yhdisteitä, joita on tutkittu erityisesti laboratoriossa.

Kuusenkerkän varsinaisista terveysvaikutuksista ihmisillä ei kuitenkaan ole riittävästi laadukasta kliinistä tutkimusnäyttöä. Sen vuoksi esimerkiksi flunssan hoitoon, tulehdusten vähentämiseen tai sairauksien ehkäisyyn liittyviä väitteitä ei voida pitää osoitettuina.

1. Kuusenkerkkä sisältää C-vitamiinia

C-vitamiini on ihmiselle välttämätön ravintoaine. Se osallistuu esimerkiksi kollageenin muodostumiseen, auttaa suojaamaan soluja hapettumisstressiltä ja edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Koska kuusenkerkissä on C-vitamiinia, ne voivat olla yksi sitä sisältävä ravinnon raaka-aine.

Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että kuusenkerkän syöminen ehkäisisi flunssaa tai parantaisi vastustuskykyä.

Kuusenkerkistä tavallisesti syötävät määrät ovat myös melko pieniä. Siksi niiden merkitystä päivittäisessä vitamiininsaannissa ei pidä liioitella.

2. Fenoliset yhdisteet ja antioksidanttisuus

Fenoliset yhdisteet ovat kasvien luonnostaan tuottamia aineita. Niihin kuuluu esimerkiksi flavonoideja ja fenolihappoja.

Kuusenkerkistä on tunnistettu muun muassa:

• Ferulahappoa
• Klorogeenihappoa
• Kahvihappoa
• Katekiinia ja epikatekiinia
• Proantosyanidiineja

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin useiden havupuiden nuoria versoja. Metsäkuusen versoista valmistetut vesiuutteet osoittivat antioksidanttista aktiivisuutta laboratoriokokeissa.

Myös vuonna 2017 julkaistussa suomalaisessa tutkimusraportissa tunnistettiin kuusenkerkän vesiuutteesta useita fenolisia yhdisteitä.

Mitä tämä tarkoittaa terveydelle?

Laboratoriossa mitattu antioksidanttinen aktiivisuus kertoo uutteen kemiallisista ominaisuuksista. Se ei kuitenkaan osoita, että kuusenkerkän nauttiminen vähentäisi elimistön hapettumisstressiä tai ehkäisisi sairauksia.

Tällaisten vaikutusten osoittamiseen tarvittaisiin ihmisillä tehtyjä kliinisiä tutkimuksia.

3. Kuusenkerkkien antimikrobiset ominaisuudet

Kuusenkerkistä valmistettuja uutteita on tutkittu myös niiden mahdollisten antimikrobisten ominaisuuksien vuoksi.

Vuoden 2020 Molecules-tutkimuksessa metsäkuusen versouutteilla havaittiin aktiivisuutta eräitä tutkittuja bakteereja ja sieniä vastaan laboratorio-olosuhteissa.

Tulos on kiinnostava, mutta sen perusteella ei voida sanoa, että kuusenkerkän syöminen torjuisi bakteereja elimistössä tai hoitaisi infektioita.

Laboratoriokokeissa käytetty uute ja tavallinen ravintona nautittava kuusenkerkkä eivät myöskään vastaa toisiaan.

4. Kuusenkerkkä ja yskä

Kuusenkerkkäsiirappia ja erilaisia kuusivalmisteita on käytetty perinteisesti yskän ja kurkun oireiden yhteydessä.

Perinteinen käyttö ei kuitenkaan yksin osoita valmisteen tehoa.

Kuusenkerkkäsiirapin vaikutuksista yskän hoidossa ei ole riittävää laadukasta kliinistä tutkimusnäyttöä. Siksi sitä ei tule pitää tutkittuna yskänlääkkeenä.

Kuusenkerkkäsiirappia voi käyttää esimerkiksi juomien maustamiseen, mutta pitkittyneen tai voimakkaan yskän syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

5. Onko kuusenkerkkä tulehdusta ehkäisevä?

Kuusenkerkän sisältämät fenoliset yhdisteet ovat herättäneet kiinnostusta niiden biologisten ominaisuuksien vuoksi.

Pelkästään näiden yhdisteiden esiintyminen kasvissa tai laboratoriossa havaitut vaikutukset eivät kuitenkaan osoita, että kuusenkerkkä vähentäisi tulehdusta ihmiskehossa.

Kuusenkerkkää ei nykyisen tutkimusnäytön perusteella voida suositella tulehdussairauksien hoitoon.

Kuusenkerkän käyttö – 8 tapaa hyödyntää kerkkiä

Kuusenkerkkää voi käyttää monipuolisesti sekä makeissa että suolaisissa ruoissa. Sen raikas ja havuinen maku sopii erityisesti juomiin, kastikkeisiin ja jälkiruokiin.

Tässä kahdeksan käytännöllistä käyttötapaa:

1. Tuoreet kerkät: Käytä pieniä määriä sellaisenaan esimerkiksi salaateissa ja annosten koristelussa.
2. Kuusenkerkkätee: Hauduta tuoreita tai kuivattuja kerkkiä kuumassa vedessä.
3. Kuusenkerkkäsiirappi: Käytä jälkiruokien, lettujen tai juomien maustamiseen.
4. Smoothiet: Lisää muutama tuore kerkkä tai hieman kuusenkerkkäjauhetta.
5. Jogurtti ja puuro: Ripottele päälle hienonnettua tai jauhettua kerkkää.
6. Ruoan maustaminen: Kokeile hienonnettuja kerkkiä kalan, kasvisten tai kastikkeiden kanssa.
7. Leivonta: Lisää pieni määrä kerkkää esimerkiksi sämpylätaikinaan.
8. Kuusenkerkkäjauhe: Käytä kuivattua jauhetta mausteena silloin, kun tuoreita kerkkiä ei ole saatavilla.

Kuusenkerkkien maku on voimakas, joten niiden käyttö kannattaa aloittaa pienillä määrillä.

Kuusenkerkkätee – miten sitä valmistetaan?

Kuusenkerkkätee on yksinkertainen tapa käyttää tuoreita tai kuivattuja kerkkiä. Juoman maku on yleensä metsäinen, raikas ja hieman hapan.

Helppo kuusenkerkkätee:

1. Huuhtele pieni kourallinen tuoreita kuusenkerkkiä.
2. Laita kerkät kuumuutta kestävään mukiin.
3. Kaada päälle noin 2–3 dl kuumaa vettä.
4. Anna hautua kannen alla noin 5–10 minuuttia.
5. Siivilöi kerkät pois ja nauti juoma.

Voit käyttää myös kuivattuja kerkkiä. Niiden määrää kannattaa säätää maun mukaan.

Ohje on yksinkertainen kotikäyttöön soveltuva haudutusohje, ei lääkinnällinen annostus.

Kuusenkerkkäteetä voi nauttia tavallisena yrttijuomana. Sen mahdollisista lääkinnällisistä vaikutuksista ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.

Kuusenkerkkäsiirappi ja sen käyttö

Kuusenkerkkäsiirappi valmistetaan tavallisesti kuusenkerkistä, vedestä ja sokerista. Kerkät antavat siirapille tunnusomaisen havuisen aromin.

Kuusenkerkkäsiirappia voi käyttää esimerkiksi:

• Lettujen, pannukakkujen ja jäätelön kanssa
• Jälkiruokakastikkeena
• Teen ja muiden juomien makeuttamiseen
• Paahdettujen juuresten maustamiseen
• Salaatinkastikkeissa ja marinadien osana

Perinteinen kuusenkerkkäsiirappi sisältää yleensä runsaasti lisättyä sokeria. Siksi sitä kannattaa käyttää makeutusaineen tavoin.

Kuusenkerkkäsiirappia on käytetty myös kansanperinteessä yskän yhteydessä, mutta sen lääkinnälliselle teholle ei ole riittävää kliinistä näyttöä.

Kuusenkerkkäjauhe – vaihtoehto tuoreille kerkille

Kuusenkerkkiä ei tarvitse kerätä itse, sillä niitä on saatavana myös valmiiksi kuivattuna ja jauhettuna.

Jauhetta voi käyttää esimerkiksi puuron, jogurtin ja smoothien joukossa tai ruoan maustamiseen. Se sopii erityisesti tilanteisiin, joissa tuoreita kerkkiä ei ole saatavilla.

Kotimainen luonnontuote

Kuusenkerkkää helposti ympäri vuoden

Yrttipaja Kuusenkerkkäjauhe

100 % kuusenkerkkää
35 g · Valmistettu Suomessa

Haluaisitko kokeilla kuusenkerkkää ilman keräämistä? Lisää tätä kotimaista jauhetta smoothieen, puuroon tai jogurttiin ja nauti metsän raikkaasta mausta.

Katso tuote ja hinta →

Mainoslinkki · Siirryt Hyvinvoinnin.fi-verkkokauppaan. Voimme saada ostoksestasi palkkion ilman lisäkustannuksia sinulle.

Yrttipajan kuusenkerkkäjauhe on Suomessa valmistettu tuote, jonka ainesosana on kuusenkerkkä. Sitä voi käyttää esimerkiksi smoothieissa, jogurtissa, puurossa ja leivonnassa.

*Tutustu Yrttipaja Kuusenkerkkäjauheeseen Hyvinvoinnin.fi-verkkokaupassa

Kuivaaminen ja säilytys voivat vaikuttaa esimerkiksi C-vitamiinin määrään. Siksi kaikkien kuivattujen kuusenkerkkätuotteiden ravintoainepitoisuutta ei voi päätellä suoraan tuoreista kerkistä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Milloin kuusenkerkkiä kerätään?

Kuusenkerkkien paras keruuaika on Suomessa yleensä touko–kesäkuussa. Tarkka ajankohta riippuu kasvupaikasta, säästä ja siitä, missä päin Suomea ollaan.

Etelä-Suomessa kerkät kehittyvät tavallisesti aikaisemmin kuin Pohjois-Suomessa. Lämpimänä keväänä keruukausi voi alkaa tavallista aikaisemmin.

Paras aika kerätä kuusenkerkkiä on silloin, kun ne ovat vielä:

• Vaaleanvihreitä
• Pehmeitä ja helposti irtoavia
• Nuoria, eivätkä vielä puutuneita
• Raikkaan ja hieman happaman makuisia

Kerkät ovat kerättäessä usein muutaman senttimetrin mittaisia. Sopiva koko vaihtelee kuitenkin käyttötarkoituksen mukaan.

Keruukausi kestää tavallisesti noin 2–3 viikkoa. Tämän jälkeen vuosikasvain alkaa puutua ja sen maku muuttuu kitkerämmäksi.

Saako kuusenkerkkiä kerätä metsästä?

Kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Niiden poimimiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Vaikka luonnonmarjoja ja sieniä saa kerätä jokaisenoikeuksien perusteella, puiden vuosikasvaimiin sovelletaan eri sääntöjä.

Kuusenkerkkä on osa puun uutta kasvua. Sen poistaminen vaikuttaa oksan kasvuun kyseisen kasvukauden aikana.

Näin keräät kuusenkerkkiä vastuullisesti

Kun olet saanut maanomistajan luvan, kannattaa noudattaa seuraavia ohjeita:

• Kerää vain terveistä ja elinvoimaisista kuusista.
• Älä kerää puun latvakasvainta.
• Jätä valtaosa uusista versoista kasvamaan.
• Kerää kerkkiä tasaisesti puun eri puolilta.
• Vältä pieniä kuusentaimia.
• Pidä keruussa välivuosia samalla alueella.

Metsään-lehden asiantuntijaohjeen mukaan kerkistä kannattaa kerätä enintään noin kolmasosa ja tasaisesti puun eri puolilta. Tämä on vastuullisen keruun suositus, ei laissa määritelty poimintaraja.

Maanomistajan luvan lisäksi on tärkeää kerätä vain sen verran kuin tarvitsee.

Kuusenkerkän säilytys – pakastaminen ja kuivaaminen

Kuusenkerkät kannattaa käyttää tuoreina mahdollisimman pian keräämisen jälkeen. Jos niitä haluaa hyödyntää myös muina vuodenaikoina, pakastaminen ja kuivaaminen ovat käytännöllisiä säilöntätapoja.

Kuusenkerkän pakastaminen

Pakastaminen on helppo tapa säilyttää kuusenkerkkiä myöhempää käyttöä varten.

Toimi näin:

1. Poista kerkistä roskat ja huonokuntoiset osat.
2. Huuhtele kerkät tarvittaessa ja valuta hyvin.
3. Anna ylimääräisen pintakosteuden kuivua.
4. Jaa kerkät sopiviin annoksiin.
5. Pakkaa ne pakastusrasioihin tai -pusseihin ja pakasta.

Pakastettuja kerkkiä voi käyttää esimerkiksi juomiin, siirappiin ja ruoanvalmistukseen.

Vuonna 2020 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin myös pakastesäilytyksen vaikutuksia kuusenkerkän koostumukseen. Useat tutkituista ravintoaineista säilyivät varsin hyvin pitkäaikaisessa pakastevarastoinnissa.

Tutkimuksen tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan soveltaa kaikkiin kotioloissa käytettyihin pakastusmenetelmiin ja säilytysaikoihin.

Kuusenkerkän kuivaaminen

Kuusenkerkät voi myös kuivata ja käyttää myöhemmin esimerkiksi yrttijuomissa tai mausteena.

Kuivaamisessa on tärkeää varmistaa, että kerkät kuivuvat kunnolla. Puutteellisesti kuivattu kasvimateriaali voi pilaantua säilytyksen aikana.

Kuivatut kerkät kannattaa säilyttää puhtaassa, ilmatiiviissä astiassa kuivassa ja valolta suojatussa paikassa.

Tutkimusten perusteella kuivausmenetelmä vaikuttaa kuusenkerkän ravintoaineiden säilymiseen.

Vuoden 2020 tutkimuksessa pakastekuivaus säilytti esimerkiksi C-vitamiinia hyvin verrattuna tutkittuihin muihin kuivausmenetelmiin.

Tulosta ei kuitenkaan voi suoraan soveltaa kaikkiin kotikäytössä oleviin kuivausmenetelmiin.

Kuusenkerkän haitat ja turvallisuus

Kuusenkerkkiä käytetään elintarvikkeena, mutta niiden sopivuus ei ole kaikille samanlainen. Erityisesti allergiat ja yksilölliset yliherkkyydet on syytä huomioida.

Kuusenkerkkä ja hartsiallergia

Kuusenkerkkätuotteet voivat aiheuttaa oireita hartsiallergisille henkilöille.

Jos tiedät olevasi allerginen hartsille tai olet saanut reaktioita kuusesta valmistetuista tuotteista, kuusenkerkkien käyttöä kannattaa välttää.

Mahdollisten allergiaoireiden ilmaantuessa tuotteen käyttö tulee lopettaa.

Kuusenkerkkä raskauden ja imetyksen aikana

Kuusenkerkän turvallisuudesta raskauden ja imetyksen aikana ei ole riittävästi tutkimustietoa.

Erityisesti suurten määrien, tiivistettyjen uutteiden ja rohdosmaisten valmisteiden turvallisuudesta ei voida tehdä luotettavia päätelmiä tavallisen elintarvikekäytön perusteella.

Arktiset Aromit suosittelee rajoittamaan kuusenkerkkien käyttöä raskauden aikana.

Kuusenkerkkä ja muut sairaudet

Arktiset Aromit kehottaa välttämään kuusenkerkkiä astman ja hinkuyskän yhteydessä sekä rajoittamaan käyttöä munuaissairauden aikana.

Näitä varotoimia ei kuitenkaan tule tulkita kliinisesti osoitetuiksi haittavaikutuksiksi. Kuusenkerkän turvallisuudesta näissä erityisryhmissä on rajallisesti tutkimustietoa.

Voiko kuusenkerkkä vaikuttaa lääkkeisiin?

Kuusenkerkän ja lääkkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista ei ole riittävästi kliinistä tutkimustietoa.

Tunnettujen yhteisvaikutusten puuttuminen ei yksin osoita, ettei niitä voisi olla.

Jos käytät säännöllistä lääkitystä ja harkitset kuusenkerkkää sisältävän tiivistetyn valmisteen käyttöä, varmista sen sopivuus terveydenhuollosta tai apteekista.

Kuusenkerkän ja kuusen neulasten ero

Kuusenkerkkä ja kuusen neulanen eivät tarkoita aivan samaa asiaa.

Kuusenkerkkä on puun uusi vuosikasvain, johon kuuluu kehittyviä neulasia ja muuta nuorta versokudosta. Vanhemmat neulaset ovat puolestaan jo kehittyneitä osia kuusen oksassa.

Niiden kemiallinen koostumus voi poiketa toisistaan merkittävästi.

Vuoden 2020 tutkimuksessa nuorissa kerkissä oli enemmän C-vitamiinia, magnesiumia, kaliumia ja fosforia kuin vanhemmissa neulasissa. Vanhoissa neulasissa puolestaan oli enemmän esimerkiksi kalsiumia.

Tämän vuoksi vanhoilla kuusenneulasilla tehtyjä tutkimuksia ei voi sellaisenaan käyttää kuusenkerkän terveysvaikutusten arviointiin.

Miltä kuusenkerkkä maistuu?

Kuusenkerkän makua kuvaillaan usein raikkaaksi, hieman happamaksi ja sitruksiseksi. Siinä on myös tunnistettava havuinen aromi.

Nuoret kerkät ovat tavallisesti maultaan miellyttävämpiä kuin vanhemmat, jo kovettuneet versot.

Makuun vaikuttavat esimerkiksi kerkän kehitysvaihe ja käyttötapa. Tuoreen kerkän maku voi erota huomattavasti keitetystä siirapista tai kuivatusta jauheesta.

Kerkkiä kannattaa kokeilla aluksi pieninä määrinä, sillä niiden aromi voi olla yllättävän voimakas.

Yhteenveto – mitä kuusenkerkästä kannattaa tietää?

• Kuusenkerkkä on metsäkuusen nuori vuosikasvain, jota voi käyttää elintarvikkeena.
• Kerkät sisältävät C-vitamiinia, kivennäisaineita ja useita fenolisia yhdisteitä.
• Kuusenkerkkäuutteilla on havaittu antioksidanttisia ja antimikrobisia ominaisuuksia laboratoriossa, mutta terveysvaikutuksista ihmisillä ei ole riittävää kliinistä näyttöä.
• Kuusenkerkkiä voi käyttää esimerkiksi teen, siirapin, juomien ja ruokien valmistamiseen.
• Paras keruuaika on yleensä touko–kesäkuussa. Keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
• Hartsiallergisille kuusenkerkkätuotteet voivat aiheuttaa oireita.

Usein kysytyt kysymykset kuusenkerkästä

Mitä hyötyä kuusenkerkästä on?

Kuusenkerkkä sisältää C-vitamiinia, kivennäisaineita ja fenolisia yhdisteitä. Sen uutteilla on havaittu kiinnostavia ominaisuuksia laboratoriotutkimuksissa, mutta varsinaisista terveysvaikutuksista ihmisillä ei ole riittävästi kliinistä näyttöä.

Mitä vitamiineja kuusenkerkässä on?

Kuusenkerkistä on mitattu erityisesti C-vitamiinia. Tutkimuksissa on havaittu myös esimerkiksi folaatteja ja A-vitamiinin esiasteita.

Saako kuusenkerkkää syödä raakana?

Kyllä. Nuoria, oikein tunnistettuja kuusenkerkkiä voidaan käyttää raakana esimerkiksi salaateissa ja ruoan koristeena.

Milloin kuusenkerkkiä voi kerätä?

Suomessa kuusenkerkkiä kerätään yleensä touko–kesäkuussa. Paras keruuaika kestää tavallisesti noin 2–3 viikkoa, ja se vaihtelee alueen sekä kevään sääolojen mukaan.

Saako kuusenkerkkiä kerätä metsästä?

Kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Niiden poimimiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Miten kuusenkerkkää käytetään?

Kuusenkerkkiä voi käyttää tuoreina, pakastettuina, kuivattuina tai jauhettuna. Ne sopivat esimerkiksi teehen, siirappiin, smoothieen, leivontaan ja ruoan maustamiseen.

Voiko kuusenkerkistä tehdä teetä?

Kyllä. Tuoreita tai kuivattuja kuusenkerkkiä voidaan hauduttaa kuumassa vedessä. Näin valmistuu raikkaan ja havuisen makuinen yrttijuoma.

Mitä haittoja kuusenkerkästä voi olla?

Kuusenkerkkätuotteet voivat aiheuttaa oireita esimerkiksi hartsiallergisille henkilöille. Lisäksi raskauden, imetyksen ja mahdollisten lääkeyhteisvaikutusten osalta tutkimustietoa on rajallisesti.

Voiko kuusenkerkkää pakastaa?

Kyllä. Kuusenkerkät voi pakastaa esimerkiksi pieniin annospusseihin. Pakastetut kerkät sopivat myöhemmin muun muassa siirapin, juomien ja ruokien valmistukseen.

Auttaako kuusenkerkkä flunssaan?

Kuusenkerkällä on perinteistä käyttöä flunssan ja yskän yhteydessä. Sen tehosta näiden oireiden hoidossa ei kuitenkaan ole riittävää kliinistä tutkimusnäyttöä.

Lähteet

1. Jyske, T. ym. (2020). Sprouts and Needles of Norway Spruce (Picea abies) as Nordic Specialty – Consumer Acceptance, Stability of Nutrients, and Bioactivities during Storage. Molecules, 25(18), 4187.
2. Dziedzinski, M. ym. (2020). Identification of Polyphenols from Coniferous Shoots as Natural Antioxidants and Antimicrobial Compounds. Molecules, 25(15), 3527.
3. Tolonen, T., von Wright, A. & Virtanen, V. (2017). Chemical Composition of the Water Extract of Young Spruce Shoots. Luonnonvarakeskuksen konferenssijulkaisu.
4. Arktiset Aromit – Kuusi. Käyttötavat ja turvallisuushuomiot.
5. Metsään-lehti – Kuusenkerkät ovat alkukesän herkku – 3 vinkkiä kerääjille. 2024. Kerääminen, keruuaika ja vastuullinen poiminta.
6. Arktiset Aromit – Kuusenkerkkäsiirapin valmistus. Perinteiset käyttötavat ja resepti.